
CubiCasa
IT-palvelut
Pk-yrittäjän työpäivä on tosi täynnä. Kun työntekijät lähtevät kotiin tai etäilijät lopettavat työnsä, yrittäjä tyypillisesti hoitaa vielä pakollisia juttuja laskutuksesta sähköpostien vastaamiseen ja tarjousten tekemiseen.
Jos päivät ovat täynnä ”normitekemistä” ja työpäivät venyvät alkuiltaan, missä vaiheessa yritystoimintaa kehitetään? Vai kehittyykö se teillä itsestään? Milloin sinä viimeksi pysähdyit miettimään, miten liiketoimintaa voi tehdä fiksummin, kannattavammin tai tehokkaammin?
Kehittäminen ei ehkä aina tunnu ”oikealta työltä”, koska siitä ei pääse lähettämään heti laskua asiakkaalle. Kasvuhakuisissa yrityksissä toiminnan jatkuva kehittäminen on kuitenkin elinehto, koska vain kannattavaa ja tehokasta tekemistä kannattaa kasvattaa ja monistaa.
Alkuvaiheessa haaste ei välttämättä ole osaamisen puute, vaan enemmänkin ajan puute. Kehittämiselle ei ole varattu kenenkään aikaa. Kasvun myötä liiketoiminnan kehittäminen vaatii jo aikaa ja siksi myös johtajan ajankäytön täytyy muuttua.
Pienessä yrityksessä yrittäjä hoitaa usein ison osan myös varsinaisesta asiakastyöstä. Siinä sivussa hän yrittää hankkia uusia asiakkaita, kehittää markkinointia, hoitaa laskutusta ja huolehtii hallinnosta. Kun nämä pakolliset työt jäävät iltoihin ja viikonloppuihin, yrittäjän ajasta on tullut yrityksen kehittämisen ja kasvun pullonkaula.
Hyvä ensimmäinen askel kohti ammattimaisempaa liiketoimintaa ja johtamista on yhden viikonpäivän varaaminen muuhun kuin varsinaiseen asiakastyöhön. Käytä se liiketoiminnan kehittämiseen, uusasiakashankintaan, markkinointiin, talouden suunnitteluun ja seurantaan ym. yrityksen tulevaisuuden kannalta tärkeään.
Alat vähitellen nähdä pidemmälle ja opit tykkäämään siitä. Yritys ei seilaa enää ajopuuna arjen virrassa. Arkesi ei ole enää taustapeiliin ilmestyvien tulipalojen perässä ryntäilyä. Tuulilasin kautta eteenpäin katsominen ja suunnitelmallinen ajan jakaminen erilaisille tekemisille tuo selkeyttä koko yrityksen arkeen.
Tämä on helppo keino vähentää iltatöiden määrää, ja samalla vapautat aikaa palautumiselle ja perheelle. Eikä kyse ole pelkästä kalenterin järjestämisestä. Nyt johdat yritystä tietoisesti sen sijaan, että päälle vyöryvä arki sanelee tekemisen.
Yrityksen kasvaessa yksi päivä viikossa ei välttämättä enää riitä. Yrittäjän työpöytä täyttyy, päätettäviä asioita odottaa jonossa ja päivittäisten asioiden hoitaminen vie ajan, joka pitäisi käyttää liiketoiminnan kehittämiseen.
On aika arvioida, mitä yrittäjän kannattaa edelleen tehdä itse ja mihin tarvitaan lisää resursseja. Onko yrittäjälle kertynyt tehtäviä, jotka voisi jo siirtää työntekijälle tai ostaa palveluna? Tarvitaanko lisää tekijöitä asiakastyöhön? Vai olisiko järkevää ulkoistaa palkanlaskenta tai jokin muu aikaa vievä kokonaisuus?
Olennaista on vapauttaa yrittäjän aikaa tehtäviin, joissa hänen panoksensa on yritykselle arvokkainta. Kaikkea ei tarvitse hoitaa omin voimin, eikä jokaista osaamistarvetta varten tarvitse palkata omaa työntekijää.
Tarvittavan osaamisen ja työpanoksen ostaminen on joustavaa ja taloudellisesti erittäin järkevää silloin, kun kokonaisen työntekijän palkkaaminen ei ole tarpeellista. Ratkaisu pitää luonnollisesti tehdä yrityksen tilanteen, työmäärän ja tarvittavan osaamisen perusteella.
Yrityksen edelleen kasvaessa yrittäjä tarvitsee rinnalleen myös muita vastuunkantajia. Johtaminen ei voi enää perustua siihen, että yrittäjä tekee kaikki keskeiset päätökset ja vastaa kaikesta itse. Jotta kokonaisuus kehittyy, yritys tarvitsee vastuunkantajia, jotka ottavat aidosti haltuun omat vastuualueensa.
Yritys voi tarvita esimerkiksi myyntijohtajan, talousosaajan tai tuotannosta vastaavan henkilön. Rekrytoinnissa kannattaa miettiä tarkasti, millaista osaamista organisaatiosta puuttuu ja mitä uutta rekrytoitava henkilö voi tuoda mukanaan. Tarkoituksena ei ole vain siirtää tehtäviä yrittäjän pöydältä toiselle. Uuden avainhenkilön pitää tuoda lisäarvoa koko yrityksen kehittämiseen.
Kun talossa on jo useita johtajia, heidän hyvä yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Johtajat vievät yhdessä toimitusjohtajan kanssa yritystä kohti sille asetettuja tavoitteita. Tässä vaiheessa perustetaan usein johtoryhmä.
Lisäarvoa tuova johtoryhmä on enemmän kuin ryhmä johtajia. Johtoryhmän tehtävänä on varmistaa, että eri vastuualueet toimivat yhteisen suunnan mukaisesti ja että yrityksen kehittäminen etenee eikä jää arjen jalkoihin.
Hyvä käytäntö on kokoontua esimerkiksi joka toinen viikko. Kokouksessa ei vain raportoida kuulumisia, vaan katsotaan yhdessä eteenpäin. Toimiva johtoryhmä kehittää yhdessä liiketoimintaa, ratkaisee ongelmia ja tekee päätöksiä. Jokaiselle sovitulle toimenpiteelle nimetään vastuuhenkilö, ja toteutumista seurataan seuraavissa kokouksissa.
Myös johtoryhmätyöskentelylle pitää varata kalenterista oma aikansa. Muuten päivittäiset kiireet vievät helposti tilan juuri siltä kehitystyöltä, mitä johtoryhmässä on sovittu tehtäväksi. Ja on hyvä muistaa, että suurin osa johtoryhmäläisen työstä tapahtuu kokousten välissä – kun hän sitoutuneesti vie sovittuja asioita eteenpäin omalla vastuualueellaan.
Kun yrityksellä on toimiva johtoryhmä ja johtaminen on jaettu yhä enemmän vastuuhenkilöille, seuraava kehitysaskel on usein hallitustyöskentelyn vahvistaminen.
Hallitukseen kootaan sellaista kokemusta, osaamista ja näkemystä, jota tulevaisuuden vision toteutuminen vaatii ja omasta organisaatiosta sitä ei vielä löydy. Ulkopuolisilta hallituksen jäseniltä odotetaan mm. kykyä arvioida kasvun mahdollisuuksia ja tunnistaa riskejä. Lisäksi heidän täytyy pystyä rakentavasti haastamaan yrityksen johtoa.
Ulkopuolisten jäsenten nimeäminen ei vielä riitä lisäarvoa tuovaan hallitustyöskentelyyn. Hallituksella pitää olla selkeä omistajien tahtotilaan liittyvä tehtävä. Kokouksilla tulee olla tarkoituksenmukainen rytmi ja käsiteltävillä asioilla yhteys tulvaisuuden tavoitteiden toteuttamiseen. Keskustelun pitää yltää päivittäistä tekemistä reilusti pidemmälle. Hyvä hallitus huolehtii tavoitteiden ja keinojen selkeydestä vuosien tähtäimellä.
Hyvä hallitus ei ole vain muodollisuus, vaan aktiivinen sparrauskumppani yrityksen omistajille ja johdolle. Se tuo päätöksentekoon uusia näkökulmia ja auttaa varmistamaan, että yrityksen kehittämistä tehdään suunnitelmallisesti myös pitkällä aikavälillä.
Yrityksen kehittäminen jää helposti odottamaan sopivampaa hetkeä. Ensin hoidetaan kiireinen viikko, sitten seuraava projekti ja sen jälkeen muutama akuutti ongelma. Lopulta huomataan, että koko vuosi on kulunut nykyisen ”normitoiminnan” pyörittämiseen.
On hyvä muistaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Alkuun voi riittää yksi säännöllinen kehittämispäivä kalenterissa, viikoittainen johtoryhmäkokous tai yhden aikaa vievän tehtäväkokonaisuuden ulkoistaminen. Tärkeintä on, että päätös näkyy käytännössä ja yrityksen kehittäminen on jatkuvaa.
Lopulta kysymys on yksinkertainen: Kuka varmistaa ajoissa yrityksen seuraavan vaiheen onnistumisen, jos kaikkien aika menee nykyisen liiketoiminnan pyörittämiseen?
Yrityksen kehittäminen ei tapahdu itsestään kiireen keskellä. Sille pitää varata aikaa, rakentaa toimivat käytännöt ja huolehtia tarvittavasta osaamisesta, jonka avulla yritys voi mennä eteenpäin.
Jos on vaikea pysähtyä ja kehitystyölle ei tahdo löytyä kalenterista aikaa, apuja on saatavilla. Me TJ-Koulun valmentajat pysäytämme työksemme yrittäjiä kehittämään omaa liiketoimintaa. Autamme yrityskohtaisesti tai ryhmävalmennusten avulla.
Tutustu alkaviin valmennuksiin täältä: Alkavat valmennukset!