Elvak
Teollisen rakentamisen suunnittelu
Yrityksen alkuvaiheessa yrittäjä on usein yrityksen tärkein tekijä. Yrittäjä myy, tekee, ratkaisee ongelmat, hoitaa asiakkaat, tekee päätökset ja usein illan hämärtyessä laittaa vielä laskut liikkeelle. Kun yritys on pieni, tämä voi olla paitsi tehokasta myös välttämätöntä.
Mutta entä sitten, kun yritys lähtee kasvamaan? Työntekijöitä tulee lisää, liikevaihto kasvaa, asiakkaita on enemmän ja tekemistä on jo tosi paljon. Tässä vaiheessa yrittäjän vanha johtamistapa tulee tiensä päähän.
Nyt tulisi tapahtua yksi yrittäjän uran merkittävimmistä muutoksista yrittäjän korvien välissä. Yrittäjän täytyy haluta kasvaa toimitusjohtajaksi. Se ei tapahdu itsestään.
Yrittäjä ja toimitusjohtaja eivät toki ole toistensa vastakohtia. Moni yrityksen perustanut omistajayrittäjä haluaa aina esitellä itsensä yrittäjänä – vaikka liikevaihto on jopa kymmeniä miljoonia. Kysymys on johtamisen näkökulman ja ajankäytön muutoksesta.
Toimitusjohtajan rakentaa yrityksestä toimivaa kokonaisuutta. Tavoitteena on, että asiat ja tekeminen rullaavat ilman yrittäjän puuttumista enää kaikkeen.
Pienen porukan johtaminen on usein hyvin epämuodollista. Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, ja yrittäjä näkee käytännössä, miten työt etenevät.
Kymmenen työntekijän yrityksessä tilanne on jo toinen. Kahdenkymmenen tai viidenkymmenen työntekijän yrityksessä enää harva asia voi toimia samalla tavalla kuin yrityksen alkuvaiheessa.
Yrittäjän on hyväksyttävä perustavanlaatuinen muutos yrityksessään. Liiketoiminnan tulos ei enää synny ensisijaisesti siitä, mitä hän itse saa aikaan. Nyt tulos syntyy yhä enemmän siitä, mitä muut ihmiset saavat aikaan.
Tämä tekee johtamisesta erityisen tärkeää.
Yrityksen kasvaessa myös organisaation rakenne muuttuu. Jossain vaiheessa toimitusjohtajalla ei enää ole tarkoituksenmukaista olla suoraa esihenkilösuhdetta jokaiseen työntekijään. Yritykseen tulee esihenkilöitä, tiiminvetäjiä ja johtajia, joiden tehtävänä on johtaa omia vastuualueitaan.
Nyt toimitusjohtajan työ muuttuu jälleen merkittävästi.
Toimitusjohtajan ei tarvitse enää tietää, mitä jokainen työntekijä tekee. Hänen pitää tietää, että oikeat asiat tulevat tehdyiksi ja kokonaisuuden suunta säilyy oikeana.
Samalla johtoryhmästä tulee yksi toimitusjohtajan tärkeimmistä johtamisen työkaluista.
Lisäarvoa tuova johtoryhmä ei ole joukko oman tonttinsa vartijoita, jotka kertovat kokouksessa toimitusjohtajalle, miten omalla vastuualueella menee. Toimiva johtoryhmä on yhteinen ajattelun paikka, jossa tarkastellaan kokonaisuutta, tehdään päätöksiä ja kannetaan yhdessä vastuuta yrityksen suunnasta.
Myyntijohtajan tehtävä ei ole optimoida vain myyntiä. Tuotantojohtajan ei pidä ajatella vain tuotannon tehokkuutta ja talousjohtajan vain kustannuksia. Toimitusjohtajan vastuulla on valmentaa johtoryhmän jäseniä ymmärtämään kokonaisuutta ja saada nämä ihmiset tekemään hyvää yhteistyötä koko yrityksen onnistumisen eteen.
Yrityksen kasvaessa toimitusjohtajan liiketoimintaosaamisen täytyy kehittyä. Siinä missä yrittäjä voi rakentaa menestyvän yrityksen käytännön osaamisen varaan, kasvavan yrityksen toimitusjohtajan pitää nähdä liiketoiminta arvon kasvattamisen kautta.
Missä tulos syntyy? Mitkä asiakkaat ovat kannattavia? Mihin pitäisi investoida? Millainen organisaatio tarvitaan nyt? Entä kahden vuoden päästä? Mihin suuntaan kilpailu kehittyy? Miten yrityksen arvoa rakennetaan nyt ja tulevaisuudessa?
Näihin kysymyksiin vastaamista täytyy harjoitella ajoissa. Perälauta alkaa usein vuotamaan siksi, että vastaukset isoihin kysymyksiin puuttuvat ja yrityksen eteneminen edellyttää niitä jo kipeästi. Esimerkiksi kannattavuuden syvempi ymmärtäminen on välttämätöntä kasvukertoimia lisätessä.
Toimitusjohtajan tulee vahvistaa osaamistaan ja valmiuksiaan ennakoivasti, yrityksen kasvua edellä. Kasvavan yrityksen omistajien ja hallituksen täytyy ottaa vastuuta toimitusjohtajan valmentamisesta ja sparraamisesta sekä tunnistaa muut keinot osaamisen vahvistamisessa. Avainhenkilöiden osaamistarve täytyy olla mukana strategiatyössä.
Toimitusjohtajan täytyy ymmärtää, mitä omistajat yritykseltään haluavat ja millaista tulevaisuutta yritykselle tavoitellaan. Sen jälkeen hänen tehtävänsä on johtaa yritystä kohti tätä tavoitetta.
Hyvä hallitus ei ole toimitusjohtajan esimies, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa kuulemaan raportin menneestä. Lisäarvoa tuova hallitus tekee pidemmän tähtäimen päätökset ja on osaamista, näkemystä ja keskustelukumppanuutta tarjoava voimavara toimitusjohtajalle.
Hyvä yhteistyö toimitusjohtajan ja hallituksen välillä näkyy esimerkiksi siinä, että toimitusjohtaja tuo kokoukseen vaikeat kysymykset, vaihtoehdot ja asiat, joihin hän tarvitsee hallituksen näkemystä ja apua päätösten tekemiseen.
Ehkä suurin henkinen kasvu yrittäjästä toimitusjohtajaksi kehittymisessä liittyy kuitenkin delegoimisen oppimiseen. Yrityksen alkutaipaleella yrittäjän on usein ollut järkevää tehdä paljon itse. Yrittäjä tietää asiat ja asioiden hoitaminen on tehokasta.
Kasvavassa yrityksessä sama toimintatapa muodostuu kasvun esteeksi. Jos jokainen päätös, tarjous, rekrytointi, asiakasongelma tai pieni käytännön asia päätyy edelleen yrittäjän pöydälle, yrityksen kasvuvauhti on yrittäjän kapasiteetista kiinni. Yrittäjästä tulee kasvun pullonkaula.
Delegointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimitusjohtaja vain jakaa tehtäviä. Se tarkoittaa vastuun ja vallan jakamista ihmisille, joilla on edellytykset kantaa vastuuta ja käyttää valtaa viisaasti. Siksi avainhenkilöiden valinnassa onnistuminen on ratkaisevaa.
Yksi toimitusjohtajan tärkeimmistä tehtävistä onkin rakentaa ympärilleen organisaatio, jonka ihmiset sitoutuvat kantamaan vastuuta. Hyvä toimitusjohtaja ei yritä olla yrityksen paras myyjä, paras tiiminvetäjä, paras rekrytoija ja paras ongelmanratkaisija.
Toimitusjohtaja rekrytoi ympärilleen ihmiset, jotka ovat omilla alueillaan häntä itseään parempia.
Yrittäjästä toimitusjohtajaksi kasvaminen ei siis tarkoita sitä, että yrittäjän pitäisi muuttua toisenlaiseksi ihmiseksi. Se tarkoittaa, että työn sisältö ja painopiste muuttuu yrityksen tarpeiden mukaan.
Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, eikä ole määriteltävissä tarkkaa henkilöstömäärää, jonka jälkeen yritys tarvitsee toimitusjohtajan. Muutamia selviä merkkejä kannatta opetella kuitenkin tunnistamaan.
Kasvavassa yrityksessä on aika pysähtyä, jos yrittäjä huomaa käyttävänsä aikansa päivittäisten operatiivisten ongelmien ratkaisemiseen, kaikki päätökset odottavat edelleen häntä ja työntekijöiden määrä kasvaa - eikä yrittäjän työmäärä vähene.
Yrityksen arki on tukehtumassa ja toimitusjohtajan voimavarat ovat ehkä jo loppumaisillaan. Oireet kertovat, että kasvu vaatii muutosta myös sen johtajalta. Yrityksen seuraava askel on selvästi suurempi kuin yhden ihmisen johtamiskapasiteetti. Yrittäjän täytyy kasvaa toimitusjohtajaksi.
