Reilut kaksi ja puoli vuotta kestänyt koronapandemia sekä kuluvan vuoden maailmanpoliittisen tilanteen tuomat epävakaudet ovat nostaneet framille yritysten kyvyn sopeutua muutoksiin ja palautua niistä. Yrityksen johtajaa jatkuvat ja etenkin suunnittelemattomat muutokset voivat kuluttaa. Toisaalta yllätyksistä voi löytää myös inspiraatiota.
Pandemian vaikutukset riippuvat toki merkittävästi toimialasta. Joitakin yrityksiä taudin seuraukset ovat kampittaneet kunnolla ja voineet viedä toiminnan edellytykset jopa kokonaan. Suurella osalla tilanne on vähintään haastanut entisiä toimintatapoja, ja tällaisissa tapauksissa on vain täytynyt keksiä keinot haasteista yli menemiseen ja arjessa pärjäämiseen.
Toisille yrityksille pandemia on puolestaan saattanut tarkoittaa liiketoiminnan näkökulmasta onnenpotkua. Uusi tilanne on vauhdittanut kysyntää ja entisen liiketoiminnan kasvua tai avannut mahdollisuuksia uudenlaisten tuotteiden ja palvelujen tuomiseen markkinoille.
Muutokseen liittyvät kysymykset eivät ole uusia. Uutta on se, että viimeistään nyt niihin pysähtyminen on ollut aivan välttämätöntä jokaisessa yrityksessä. Mitä näkökulmia toimintaympäristön muutoksiin liittyy liiketoiminnan kannalta? Miten muutoksissa pärjääminen liittyy yrityksissä työskenteleviin ihmisiin? Miten muutokset haastavat johtamista?
Muutoksessa pärjäämistä on kuvattu takaisin ponnahtamisen taidoksi. Yksilön ja yhteisön resilienssi auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja toiminnan fokuksen ympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta. Se kertoo, kuinka hyvin yksilö ja yhteisö toipuvat ja palautuvat yllättävistä muutoksista.
Muutosjohtaminen ja muutoskyvykkyys ovat toki olleet johtamisen agendalla pitkään, mutta viimeiset vuodet ovat koetelleet resilienssiämme konkreettisella tasolla ihan kunnolla.
Muutoskyvykkyys tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä. Se auttaa lukemaan, mitkä ulkoisista muutoksista ovat olennaisimpia juuri oman yrityksen kannalta. Silloin mahdollistuu keskittyminen joko välttämättömään ja perusteltuun sopeutumiseen tai jopa tilanteesta löytyvän potentiaalin hyödyntämiseen.
Yrityksen kannalta voi olla tuhoisaa, jos muutoskyky rajoittuu vain tilanteeseen sopeutumiseen ja selviämiseen. Silloin yritys etenee ilman omaa strategiaa tai päämäärää, liiaksi ulkoisten voimien ja muutosten vietävänä. On tärkeää, että selviämistavoitteen lisäksi löytyy sisua ottaa härkää sarvista. Tilannearvion jälkeen säädetään tarvittaessa tavoiteasettelua ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin haastavasta tilanteesta huolimatta. Tilanteeseen vaikuttamisen mahdollisuus ja toimenpiteisiin tarttuminen vahvistavat itseluottamusta yksilön ja yrityksen tasolla.
Aiemmin ns. vakailla toimialoilla on saatettu sivuuttaa toimintaympäristöön liittyvät kysymykset turhana teoreettisena askarteluna. Nykyisissä olosuhteissa tuskin kukaan enää pitää muutosten vaikutusten selvittämistä ja tarvittavien toimenpiteiden tunnistamista turhana.
Näemme toimintaympäristön muutokset vahvasti toimialaan tai liiketoimintaan liittyvinä kysymyksinä. Saatamme unohtaa erilaiset ihmiset liiketoimintaan liittyvien ratkaisujen ja muutoksiin reagoimisen takana. Kuitenkin tunnistamme samalla toimialalla täysin vastakkaisilla tavoilla muutoksissa edenneitä yrityksiä.
Yritysten reagointitapoihin vaikuttaa merkittävästi se, että yrityksistä löytyy erilaisia ihmisiä. Jotkut johtajat inspiroituvat muutoksista, toiset päättävät selvitä niistä, joku saattaa paeta tilannetta ja neljäs lamaantuu. On hyvä muista, että vaikka joku toinen on luontaisesti paremmin hereillä muutostilanteissa, jokainen voi oppia.
Yllättävässä muutoksessa korostuvat johtajien erilaiset toimintatavat epävarmuuden ja epäjärjestyksen keskellä. Resilienssi näkyy toimintakykynä, vakautena, keskittymisenä ja fokuksen säilymisenä. Tämä kaikki rakentaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta ympärillä olevissa ihmisissä.
Toiset ovat luontaisesti parempia säilyttämään toimintakykynsä ja keskittymään omassa vaikutuspiirissä oleviin asioihin. Toimintatapa on taloudellinen, koska voimavaroja ei silloin kulu turhaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa. Toiset taas stressaantuvat helpommin epäselvissä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Ajatuksen jäävät jumiin negatiivisiin ja oman vaikutuspiirin ulkopuolella oleviin asioihin. Tilanne kuormittaa ja vie voimavaroja muutoksessa selviämiseltä ja toiminnalta.
Resilienttejä johtajia ja työntekijöitä siis tarvitaan muutoksissa pärjäämiseen. Erityisen välttämätöntä reilu annos resilienssiä on yrityksessä, jolla on kunnianhimoinen toimintaympäristön muutoksista piittaamaton kasvustrategia. Muutoksista pyritään silloin sujuvasti löytämään mahdollisuus, joka käännetään määrätietoisesti kasvun tueksi.
Yrittäjiin liitetään usein piirteitä, jotka näkyvät rohkeutena, itsenäisyytenä, itseluottamuksena, riskinottamiskykynä, vastuksien uhmaamisena, itsensä likoon laittamisena sekä innovatiivisuutena. Nämä tärkeät voimavarat ovat usein pelissä, kun yrityksiä perustetaan.
Mainittuihin yrittäjäpiirteisiin kätkeytyy paljon myös muutoksissa pärjäämistä ja resilienssin aineksia. Yrittäjiä kuvataan usein ihmisiksi, jotka vastaiskujen jälkeen putoavat jaloilleen ja jatkavat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Palautuminen vastoinkäymisistä on tällaiselle yrittäjälle valtava voimavara. Myös sisukas eteneminen ja innovatiivisuus auttavat tiukoissa paikoissa ja toimintaympäristön muutoksiin aktiivisesti reagoimisessa.
Muutoksessa etenemisessä tarvittavaa keskittymistä ja fokuksen säilyttämistä kaikki yrittäjät eivät kanna mukanaan. Tilanteessa pysähtyminen, ympäristön analyysi ja toimenpiteiden suunnittelu voivat turhauttaa. Jalka saattaa olla kaasulla jo ennen kuin riittävä kuva tilanteesta on kasassa. Myös henkilöstön muutoshitaus saattaa harmittaa ja temperamenttiset johtajat antavat sen myös kuulua.
Olipa yrityksen pidemmän tähtäimen strategia aggressiivinen tai maltillisempi, on toimintaympäristön muutosten tarkastelu ja analyysi tällä hetkellä jokaisessa yrityksessä tarpeellista. Seuraavat kysymykset auttavat alkuun tilanteen tarkentamisessa:
Tällaiset kysymykset ovat aina olleet osa pätevää strategiatyötä ja johtamista, mutta ne korostuvat erityisesti nyt, kun suuria muutoksia oikeasti tapahtuu. Kysymyksiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin yhdessä tarttuminen voimaannuttaa koko porukkaa. Kaikkien resilienssi vahvistuu näissä harjoituksissa.
