Asiakasymmärryksestä nousevat valinnat kantavat pitkälle
Korporaatiot olivat vahvoja vielä 80-luvulla, veivät mennessään suurimman osan yliopistoista valmistuvista. Hyvärin Erkilläkin oli loppututkinto, mutta sydän sykki erityisesti pienille yrityksille, niiden kehittymiselle ja kasvulle. Sellaisella sydämellä ja ”kauppamaisterin” silmillä hän tarkasteli johtamiskoulutusten tarjontaa. Markkinoilla oli selvä tilaus Toimitusjohtajakoululle.
Suomalaista johtamiskoulutusmarkkinaa hallitsi tuolloin muutama nimi. Sannäsin kartanossa Porvoossa oli jo 30 vuotta kokoonnuttu arvokkaasti Liikkeenjohdon instituutti Lifimin kursseille. Teollisuuden työnjohto-opistoksi aikoinaan perustettu Johtamistaidon opisto oli jo 40 vuoden ajan koonnut isojen yritysten väkeä Aavarantaan Kirkkonummelle. Teollisuuslaitosten perustamasta säätiöstä alkunsa saanut oululainen Pohjois-Suomen Teollisuusopisto Pohto oli toiminut tuolloin jo yli kymmenen vuotta.
Erkki tarttui yrittäjän otteilla mahdollisuuteen, eikä puhunut johtamisjargoniaa kun hän kokosi verkostonsa koolle. Nyt suunniteltiin vaikuttavuustuloksiin yltävää johtamiskoulutusta pk-yrityksille. Ohjelmiin haettiin aineksia, jotka puhuttelivat kasvavien ja kehittyvien yritysten arjessa eläviä vastuuhenkilöitä. Pk-yrityksiin lähdettiin rakentamaan yrityksen etenemistä tukevaa ammattimaista johtamista.
Ensimmäinen Toimitusjohtajaohjelma käynnistyi vuonna 1988. Kouluttajien valinnassa Erkillä oli käytössä viisaat teesit:
- Hyvä kouluttaja tuntee yrittäjän sielun elämää ja pk-yrityksen arkea
- Hyvä kouluttaja tekee läksynsä ja päivittää jatkuvasti substanssiosaamistaan
- Hyvä kouluttaja laittaa itsensä likoon ja on kiinnostunut asiakkaiden kysymyksistä ja haasteista
- Hyvä kouluttaja tulee juttuun pk-yritysjohdon kanssa ja herättää luottamusta
- Hyvä kouluttaja arvostaa porukasta löytyvää kokemusta ja osaa hyödyntää sitä
- Hyvä kouluttaja auttaa osallistujaa löytämään konkreettisia ratkaisuja etenemisen haasteisiin
- Hyvä kouluttaja ohjaa osallistujia tutustumaan ja löytämään sparrauskumppaneita
Erkki teki hyvää työtä 15 vuotta, ja se latu on pitänyt. Tj-koulun alkutaipaleella tehdyt linjaukset ovat vuosien varrella saaneet tutkittua teoriaa tuekseen ja samalla asioille on löytynyt toinen toistaan hienompia nimiä. Me Tj-koulussa olemme saaneet nyökytellä, että jopas Erkki tuonkin haistoi ja ymmärsi jo vuonna miekka ja kypärä.
Erkin perintö on velvoittanut meitä Tj-koulussa pitämään oman substanssiosaamisemme ajan tasalla. Arvioimme, priorisoimme ja kiteytämme liiketoiminnan ja johtamisen teorioita ja tutkimustuloksia pk-yritysten tarpeiden näkökulmasta. Erkin teesit ovat kannustaneet meitä valmentautumaan myös oppimisen ja kehittymisprosessien ymmärtämisessä. Miten – kysymys on noussut selvästi mitä – kysymystä tärkeämmäksi. Se maadoittaa meidät aina etsimään tehokkainta menetelmää kussakin tilanteessa.
Tekemällä todellakin oppii ja hyvässä ohjauksessa homma opettaa vielä enemmän. Hienot luennot ovat kevyttä kamaa siihen verrattuna, kun pk-yrityksen omistajayrittäjä ryhtyy tekemällä oppimaan. Se tarkoittaa esimerkiksi, että yrityksen porukka otetaan koolle ja työstetään yrityksen tulevaisuuden askelia yhdessä. Hyvä prosessin ohjaus auttaa pysymään agendalla ja tuo uusia näkökulmia keskusteluun.
Kunnianhimoiset vaikuttavuustavoitteet ohjasivat Tj-koulun tiimin fasilitoinnin polulle. Eikä paluuta sieltä näytä olevan. Tilanteissa syntyy konkreettisia tuloksia ja asiat siirtyvät käytäntöön, kun askellus on yhdessä punnittua ja työstettyä, ja konsultti malttaa olla ratkaisevassa kohdassa hiljaa. Taitava valmentaja liikkuu joustavasti asiantuntijan ja objektiivisesti prosessia ohjaavan fasilitaattorin välillä. Hyvä yhteistyö ja suunniteltu prosessi vievät tehokkaasti tavoitteeseen ja antavat tilaa kaikkien osaamiselle.
Professorien ja konsulttien jargonian kuuntelua on joskus verrattu hammaslääkärissä juurihoidossa istumiseen. Viimeinenkin asiakastutkimuksemme kertoo, että Tj-koulun valmennuksessa kulutettu aika ei mene hukkaan, eikä aiheuta kärsimystä. Asiakaspalautteet ovat nyt parempia kuin koskaan.
Erkin teesit kelpaavat rekrytointikriteereiksi edelleen, kun olemme siirtymässä Tj-koulun neljännelle vuosikymmenelle. Asiakkaat arvostavat Tj-koulun otteissa juuri valmentajien osaamista, vuorovaikutus- ja osallistamistaitoja ja ryhmän potentiaalin hyödyntämistä. Koulutus on jalostunut valmennukseksi, coachaukseksi ja fasilitoinniksi.
Asiakkaat opettavat eniten. Aivan parasta on se, kun päivän päätteeksi posket hehkuen annatte vinkkejä uusista palveluista tai kehitysvinkkejä nykyiseen palveluun. Se on todellista, syvää ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Palvelumuotoiluksikin sitä nykyään kutsutaan.
Tj-koulu tarvitsee rehellistä palautetta seuraavallakin vuosikymmenellä, kiitos.
